Ahti Nurmisto: Valmentaminen on suuri kokonaisuus

Eija Ristasen urheilu-ura kansiin ensi talvena

Vain neon-hohtoiset puusukset välkehtivät Ahvenlammin harjujen notkelmassa, kun Ahti Nurmisto ohjaa suojattiensa yhteisharjoitusta. Ei ole valaistuja latuja, lunta ei juuri nimeksikään. Läsnä vain lokakuun pimeys, Nurmiston kuuluvat ohjeet ja hiihtäjien puuskutus. Haarakäyntiä jyrkkää kanervikkorinnettä ylös, alas ja taas ylös.

Se oli muistikuvaani 1970-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta, jolloin tehtiin ihmeitä Pullistuksen hiihdossa. Syvästä kuopasta alkoi nousu aina valioluokkaan asti, kun Nurmisto alkoi valmentamaan hiihtäjänalkuja suoritettuaan vuonna 1972 Vuokatissa A-valmentajatutkinnon. Ensimmäiset harjoituspäiväkirjat Nurmisto teki Kinnulan nuorelle Anne Piispaselle ja Multian Sirkka Kytölälle. Pian Pylkönmäen koulun opettajan huomio kiinnittyi Saarijärven Lintupohjan hentoon tyttöön, Eija Hyytiäiseen. Eija päihitti koulun hiihtokisoissa pojatkin lukuun ottamatta yhtä, Tarmo Nyröstä. Eläkkeellä olevien opettajien, Nurmiston Eilan ja Ahtin neljän vuoden takainen Kansanhiihtorynnistys -kirja saanee nyt jatkoa ensi talvena. Työn alla on kirja hiihtäjästä ja maatalouslomittajasta Eija Ristasesta. Kirjassaan Nurmisto paneutuu Eijan hiihtouraan aina pikkutytöstä saakka, jolloin ei aina hiihto ollut se pääasia. 7- henkisessä sisarusparvessa oli paljon muutakin tekemistä pyssy- ja liikuntaleikkeineen, kun maatilan työt oli ensin tehty.

- Tunnusomaista Eijalle oli myös se, että lehmiä hän ei jättänyt kilpailukaudellakaan. Aamulla Eija lypsi lomituspaikassa lehmät ja kisojen jälkeen homma jatkui, Nurmisto kertoo.

Kirjaa varten Nurmisto yhdessä vaimonsa Eilan haastattelee Eijan hänen vanhempiaan, sisaruksiaan, syntymäkodin naapureita, koulun opettajia. Kirjasta tulee Ahti Nurmiston näköinen. Hän on nähnyt koko Eijan urheilu-uran aina Toivolan pirtin pikkutytöstä, joka hiihti koulumatkansa, sieltä olympialaduille. Nyt veteraanihiihtäjä, maratonjuoksija ja nuorten hiihtäjien vetäjä.

Eija yksi viidestäkymmenestä

Ahti Nurmisto valmensi hiihtäjiä ja juoksijoita. - Yhteensä niitä oli yli 50, Ahti muistelee

Hän valmensi Eijaa vuodesta 1976 aina 1990 luvun alkupuolelle saakka. Nurmiston arkistosta löytyvät kakki 14 Eijan tarkkaan ja tunnollisesti täytettyä harjoitusohjelmaa, jotka haastattelupäivänä kannettiin kahvipöytään. Uran kohokohtia oli vuoden 1977 hopeasompatyttöjen viestikulta ja Sarajevon olympialaiset 20 vuoden takaa, jolloin Nurmisto oli itse näkemässä valmennettavansa viestipronssihiihdon. Myös Liedon SM-hiihdot 1983 on hyvin muistoisa. Nurmisto poseerasi tyttöjen kanssa kymmenien valokuvaajien edessä Parmaharjun katveessa, kun kaikki hänen valmennettavansa hiihtivät naisten viestin SM-kultajoukkueessa. Eijan lisäksi joukkueessa hiihtivät siskokset Seija ja Teija.

Valmentaminen on suuri kokonaisuus

Keski-Suomen Hiihdon syyskokouksessa syksyllä Nurmistolle myönnettiin K-S:n Hiihdon pöytästandaari numero 8 osoituksena hiihdon eteen tehdystä pitkäjänteisestä työstä Keski-Suomessa ja ihan valtakunnallisestikin. K-S:n hiihdon pj. Matti Harju totesi, että Nurmiston valmennusopit ovat tuottaneet hiihtäjiä aina arvokisoja myöten. - Valmennuksen ohella Ahti on myös kirjailija, Harju totesi.

Nurmiston kynän jälki näkyy painettuna tekstinä hiihtoaiheisissa jutuissa paikallislehdessämme.

Ahtilta on usein kysytty, tekeekö hän vielä ohjelmia Eijalle.

- Valmentaminen ei ole pelkkää ohjelman tekoa. On tiedettävä kotiolosuhteet, vanhemmat, koulu, vapaa-aika, seurustelu jne. Se on koko kokonaisuus, Ahti painottaa.

Tampereelta syntyisin olevalle Ahti Nurmistolle hiihto on vielä arkipäivää. Hän on toiminut vielä hiihtokisoissa TD:n tehtävissä ja osallistuu sitä varten koulutuksiin. Kuntoa pidetään yllä talvella, hiihtämällä tietysti.