ERKKI JA EERO VARTIAISEN SAPU:N 100-VUOTISARKISTOSTA PENKOMAT 100 HISTORIALLISTA KYSYMYSTÄ, JOTKA TUOTIIN KANSALLE TIETTÄVIKSI SAPU:N SUUNNISTUSSIVUILLA VUOSINA 2005-2006

1: Pullistuksen suunnistajat ovat tähän päivään mennessa voittaneet seuralleen tasan sata SM-mitalia. Saapa nähdä kuka aloittaa uuden satasarjan!
Mutta kuka tai ketkä saivat ensimmäisen mitalin?

2: Ensimmäisen Pullistuksen SM-mitalin, joka oli hopeinen, saavutti Toivo Hiekkala päiväsuunnistuksessa sarjassa M43 vuonna 1960.
Ensimmäistä Suomen mestaruutta saatiin odotella aina 1970-luvulle saakka.
Kenen tai keiden kaulaan pujotettiin ensimmäiset SM-kullat?

3: Pullistuksen ensimmäinen Suomen mestaruus suunnistuksessa saatiin vuonna 1971. Silloin Paavo Moisio, Vilho Pollari ja Pekka Pökälä voittivat M-sarjan hiihtosuunnistusviestin.
Pullistuksen suunnistajat osallistuivat tiettävästi ensimmäisen kerran piirinmestaruuskilpailuihin Muuramessa 1953.
Kuka tai ketkä saivat seuran ensimmäiset pm-mitalit?

4: Pullistuksen ensimmäiset pm-mitalit, molemmat pronssia, saavuttivat vuonna 1953 Vihtori Tapper sarjassa M50 ja Olavi Nokelainen sarjassa M20 päiväsuunnistuksessa.
Suunnistajamme ovat saavuttaneet vuoden 2004 loppuun mennessä kaikkiaan 863 piirin- tai aluemestaruutta.
Kuka tai ketkä voittivat ensimmäiset ensimmäisen pm-kultamitalin?

5: Pullistuksen ensimmäiset henkilökohtaiset piirinmestaruudet voittivat vuonna 1957 Antero (M43) ja Jouko Tavaila (M18) hiihtosuunnistuksessa. Kyseessä on isä ja poika Tavailan maineikkaassa urheilusuvussa.
Pullistus on saalistanut yhteensä noin 2150 pm- ja am-mitalia vuoden 2004 loppuun mennessä.
Missä suunnistusmuodossa (päivä, yö, pitkä, pika, hs, latu, hspika, viesti, partio vai hsviesti) on mitaleita tullut kaikkein eniten?

6: Eniten pm- ja am-mitaleita on Pullistukselle tullut latukisassa (406 kpl vuoden 2004 loppuun mennessä) ja toiseksi eniten henkilökohtaisesta päiväsuunnistuksesta (388). Suunnistuksen pm-päiväkisoissa kilpailtiin muutamissa sarjoissa myös joukkuemestaruuksista aina vuoteen 1967 asti. Mikäli nämä päiväkisan joukkuemitalit vuosilta 1955-1967 lasketaan mukaan, on Pullistuksella päiväkisoista neljä mitalia enemmän kuin latukisoista.
Ensimmäinen joukkuepiirinmestaruus tuli Pullistukselle vuonna 1955 sarjassa M35 joukkueella Toivo Hiekkala, Esko Malste ja Lauri Eerola. Miesten yleisen sarjan juokkuemestaruuden Pullistus sai vuonna 1960.
Kuka edelleen vetreässä kunnossa oleva seuramme suunnistaja oli mukana tässä joukkueessa Tapani Laitisen ja Aarne Leppämäen lisäksi?

7: Pullistuksen ensimmäisen ja ainoan joukkuepiirinmestaruuden M-sarjassa voittivat Martti Helle, Tapani Laitinen ja Aarne Leppämäki.
Pullistuksen ylivoimaa: Pullistus on jo yli 40 vuotta ollut Keski-Suomen mahtiseuroja suunnistuksessa. Pm- ja am-kisoissakin on tullut lähes 30 kolmoisvoittoa. Tuoreimpana on Vapun, Sinikan ja Sirkan tripla vuoden 2003 am-pikakisassa. Mutta tiettävästi ainakin kahdesti Pullistus on saanut jopa neloisvoiton. Ensimmäinen näistä oli peräti viestikisassa.
Milloinkahan lie tapahtuneet ja ketkä olivat asialla?

8: Vuoden 1964 pm-viestisuunnistuksessa Pullistuksen pojat ottivat sarjassa M20 uskomattoman neloisvoiton joukkueilla 1) Pekka Honkonen, Markku Oksanen, Raimo Tuimala, 2) Tuomo Penttilä, Markku Kemppainen, Markku Heimonen, 3) Raimo Oksanen, Veikko Mäkinen, Rauno Saksholm sekä 4) Pekka Moilanen, Markku Ikkala, Tapio Hantikainen. Näin runsasta kaksikymppisten joukkoa ei meillä ole ollut ennen sitä eikä valitettavasti myöhemminkään.
Ainakin toisen pm-neloisvoiton Pullistus on saanut vuoden 1988 yökisassa sarjassa H50, jossa järjestys oli 1) Paavo Kinnunen, 2) Jorma Kivirinta, 3) Veli Huttunen ja 4) Paavo Moisio. Voittoputkia: Muutamat Pullistuksen suunnistajat ovat vuosien varrella hallinneet omia sarjojaan pm-kisoissa ylivoimaisesti. Viime vuosilta muistetaan esimerkiksi Martti Helteen ja Paavo Moision kolme peräkkäistä mestaruutta 2002-2004 am-partiokisan sarjassa H70.
Mutta kenelläpä mahtaa olla kaikkein pisin voitoputki yhden lajin samassa sarjassa?

9: Pisin pm-kisojen voittoputki on Sirkka Ketolalla hiihtosuunnistusviestin D35-sarjassa, jossa Sirkalle tuli 10 perättäistä mestaruutta vuosina 1985-1994. Alkaen vuotta myöhemmin Vappu Hyvärinen sai samassa joukkueessa 9 mestaruutta ja alkaen kahta vuotta myöhemmin Sinikka Ikonen 8 mestaruutta. Saman lajin N-sarjassa on Sirkalla myöskin 7 perättäistä mestaruutta (1969-1975). Tämä voittoputki katkesi vuoden 1976 kotikisoihin, joihin omat suunnistajat eivät saaneet osallistua. Henkilökohtaisissa lajeissa pisin voittoputki on niinikään Sirkalla päiväsuunnistuksen N-sarjassa vuosilta 1971-76. Tämä lienee myöskin Keski-Suomen suunnistushistorian pisin voittoputki päiväsuunnistuksen pääsarjoissa. Tämäkin putki katkesi kotikisoihin 1977. Vuonna 1978 Sirkka voitti jälleen mestaruuden.
Yösuunnistuksen piirinmestaruuksista on kilpailtu jo vuodesta 1956 lähtien. Aluksi naisia ei päästetty metsään laisinkaan ja vuodesta 1967 lähtienkin vain pareittain. Viimeisen parikilpailun mestaruuden voitti vuonna 1970 sisaruspari Sirkka ja Vappu Ketola, jotka jo vuonna 1967 olivat pronssilla.
Mutta ketkä Pullistuksen tyttäret olivat samassa kilpailussa (1967) hopealla?

10: Vuoden 1967 yösuunnistuksen naisten sarjassa oli hopealla pari Irja Oksanen ja Airi Ahonen. Airi jatkoi myöhemmin menestyksekästä suunnistusuraansa Paimion Urheilijoissa, joiden väreissä voitti mm. 1969 Venlojen juoksun.
Pullistuksen kaikkien aikojen mitalirohmu pm-kisoissa on Sirkka Ketola, jolla on peräti 157 mestaruutta (vuoden 2004 lopun tilanne). Myös Vappu Hyvärinen ja Paavo Moisio ovat reilusti yli sadan piirinmestaruuden suunnistajia.
Mutta kukahan mahtaa olla se epäonnen ankka, jolla on eniten hopeaa ilman mestaruutta jääneiden joukossa? Yksi kulta nostaisi hänen sijoitustaan mitalitilastossa noin 50 pykälää paremmaksi!

11: Varsin epäonnekas Pullistuksen pm-mitalisti on Eero Vartiainen, jolla on 5 hopeaa ja 2 pronssia, mutta ei yhtään kultaa. Epäonnen sotureina voidaan pitää myös Kalervo Liimataista, jolla on 4 hopeaa ja 5 pronssia sekä Uolevi Penttilää, jolla on 3 hopeaa ja 6 pronssia.
Pullistuksen seuranmestaruuksista on kilvoiteltu suunnistuksessa ainakin jo vuodesta 1950 alkaen, jolloin miesten yleisen sarjan mestaruuden voitti ylivoimaisesti Toivo Hiekkala. Hän löi toiseksi tulleen Marko Tapperin 45 minuutilla! Matka oli 9 km. Varhaisemmista seurakisoista ei ole toistaiseksi löytynyt tietoja.
Kenellä ikinuorella vauhtiveikolla on eniten kesäsuunnistuksen miesten sarjan (H21) mestaruuksia?

12: Eniten kesäsuunnistuksen Pullistuksen mestaruuksia on Risto Oksasella (11 voittoa).
Jukolaa ja muita kevään arvokilpailuja odotellessa seuraavat kysymykset kosketttelevat näitä suurviestejä. Kuten arvata saattaa, Rikulla on myös eniten esiintymisiä Pullistuksen I-joukkueessa Jukolan viestissä.
Mutta kenellä pullistuslaisella on eniten sijoittumisia 100 parhaan joukkoon Jukolassa?

13: Pullistus sijoittui sadan joukkoon Jukolassa 14 kertaa vuosina 1964-1978 eli aina paitsi 1966, jolloin joukkue keskeytti viimeisellä osuudella. Jokaisessa näistä joukkueista suunnisti Vilho Pollari, jolla on siis eniten 100 joukkoon sijoittumisia. Tämän lisäksi Pullistus on ollut sadan sakissa ainoastaan 1962, jolloin tuli 98. sija. Toiseksi eniten 100 joukkoon sijoittuneen henkilöllisyyden paljastamiseksi pyydämme varttuneimmilta Jukolan-kävijöiltä seuraavia tietoja: Virallisista tulosluetteloista puuttuvat 2 ensimmäisen osuuden juoksijoiden nimet vuosilta 1973-74. Mikäli tiedätte jotain näistä, ilmoittakaa Erkille!
Jukolan legendaariselta avausosuudelta Pullistuksen I-joukkueen mies on tullut 100 ensimmäisen joukossa peräti 12 kertaa.
Mutta mikä on Pullistuksen kaikkien aikojen paras avaussijoitus ja kuka sen toi?

14: Pullistuksen kaikkien aikojen paras Jukolan avaussijoitus on vuodelta 1964, jolloin Joutsenon kisassa Aaro Oksanen tuli vaihtoon neljäntenä.
Jukolan avausosuuden miehet ovat yleensä oma rotunsa, näihin kylmähermoisiin miehiin saadaan luottaa vuodesta toiseen. Eniten I-joukkueen avausosuuksia on Pullistuksessa juossut Jorma Hirvensalo, joka avasi Pullistuksen viestin peräti 7 kertaa peräkkäin 1997-2003.
Mutta kuka Pullistuksen aloittaja on useimmin tullut 1. vaihtoon 100 ensimmäisen joukossa?

15: Pentti Närhi avasi Pullistuksen Jukolan viestin neljästi 100 parhaan joukosssa vuosina 1975-79.
Pullistuksen joukkueen paras sijoitus Jukolassa on vuoden 1971 neljäs sija.
Mutta kenen nimissä on kaikkien aikojen paras vaihtosijoitus?

16: Paavo Moisio oli toisena kolmannessa vaihdossa vain 10 sekuntia kärjestä vuonna 1969 Vammalassa. Paavo saapui kyllä maalikarsinaan ihan ensimmäisenä, mutta viestikapulan ja kilpailukortin narut olivat sotkeutuneet pahasti. Niitä Paavon selvitellessä ehti Helsingin Poliisi-Voimailijoiden mies antaa korttinsa ensimmäisenä ja tulosluetteloon tuli merkintä SaPun kakkossijasta. Myös Paavo Kinnunen oli toisena 5. vaihdosssa vuonna 1971 Vehkalahdella. IK Örnen oli tuolloin 11 minuutin johdossa, Mesikämmenenet 16 s ja Akilles 25 sekuntia Pullistuksen takana.
Pullistukselainen on myös kerran juossut oman osuutensa nopeimman ajan.
Kuka hän oli ja milloin tämä tapahtu?

17: Vilho Pollari oli Riihimäellä 1970 kuudennen osuuden nopein.
Sankarit aina muistetaan, mutta entäpä epäonnen soturit.
Jos keskeyttämisiä ja hylkäyksiä ei lasketa, niin kellä on hallussaan Pullistuksen I-joukkueen huonoin vaihtosijoitus?

18: Eero Vartiainen avasi viestin Joutsenossa 1989 sijalla 809. Tämän jälkeen oli miestä enää turha houkutella avausosuudelle.
Pullistuksen kunnian päivät päättyivät 1978 Kuorevedellä, jolloin seuramme oli viimeisen kerran 100 parhaan joukossa (sijoitus oli 69.) lopputuloksissa.
Mutta kuka ja milloin sai kunnian olla toistaiseksi viimeinen pullistuslainen, joka tuli vaihtoon 100 parhaan joukossa?

19: Markku A. Oksanen tuli Liperissä 1982 kolmanteen vaihtoon sijalla 97. Neljännelle osuudelle lähti Eero Vartiainen ja sai myös kyseenalaisen kunnian olla viimeinen pullistuslainen, joka on Jukolassa päässyt lähtemään osuudelleen 100 parhaan joukossa. Vaihtoon Eero saapui sijalla 116.
Venlojen viesti järjestettiin ensimmäisen kerran 1978 Kuorevedellä. Tällöin Pullistuksen Venlat nappasivatkin heti toistaiseksi parhaan sijoituksensa, joka oli 10.
Mutta mikä on Pullistuksen kaikkien aikojen paras vaihtosijoitus Venlojen viestissä?

20: Vappu Ketola tuli ensimmäiseen vaihtoon toisena Kuorevedellä 1978.
Ennen Venlojen viestiä suunnistettiin Jukolan yhteydessä Venlojen juoksu aina vuoteen 1977 asti.
Kenellä pullistukselaisella on paras sijoitus Venlojen juoksussa?

21: Sirkka Ketola oli neljäs 1972 Paimiossa, samoin Ritva Hiekkala 1974 Puumalassa.
Jukolan taustaorganisaatio Kaukametsäläiset ry on tunnettu konservatiivisuudestaan ja naisten viestikin saatiin järjestettyä ensimmäisen kerran vasta vuonna 1978. Mikäli Venlojen viesti olisi järjestetty jo 1970-luvun alusta alkaen, olisi Pullistuksen trio Vappu, Sinikka ja Sirkka ollut varmaankin mukana.
Mikäli hieman leikkimielisesti lasketaan näin jälkikäteen joukkuetulokset 1970-luvulla suunnistettujen Venlojen juoksujen yksityisajoista (kunkin seuran 3 parhaan suunnistajan yhteisaika), mikä olisi ollut Pullistuksen paras sijoitus?

22: Pullistus olisi voittanut viestin 1972 Paimiossa, jolloin Sirkka oli 4., Vappu 6. ja Sinikka 63. Vuonna 1973 Hämeenlinnassa ja 1975 Kankaanpäässä sama trio olisi ollut toinen ja 1976 Tammisaaressa kolmas. Vuoden 1977 Ruokolahden viidennen sijan myötä nykysännöin laskettujen pisteiden mukainen kiertopalkinto olisikin viimeistään matkannut pysyvästi Pullistuksen palkintokaappiin.
Vuoden 2005 rastipäivillä maksoivat osallistujat kahden päivän kisasta aikuisten sarjoissa 20 €., siis kympin kisaa kohti.
Mutta mikä mahtoi olla osallistumismaksu ensimmäisillä rastipäivillämme ja mikä on sen arvo nykyrahassa?

23: Ensimmäisillä rastipäivillämme oli jokaista kolmea kilpailua kohden osanottomaksuja seuraavasti: M12 ja N14 ilmaiset; N18, M18, N3 ja M20 3 mk; N16, M16 ja M14 2 mk; muut 4 mk. Tilastokeskuksen elinkustannusindeksin mukaan hinnat ovat nouseet vuodesta 1968 nykyhetkeen noin 7,5-kertaisiksi. Siis yleisen sarjan maksu olisi nykyrahassa 30 mk eli 5 €.
Suunnistus koetaan erinomaiseksi perheurheiluksi. Monessa kilpailussa on autolastillinen saman perheen jäseniä. Kerran on saapunut kotiin kilpailumatkalta pullistukselainen perhe, jonka kaikki kolme jäsentä saivat samana päivänä piirinmestaruuden.
Keitähän mahtoivat olla ja mistä kisasta oli kysymys?

24: Helteen perhe palasi vuonna 1972 latukisoista kolme piirinmestaruutta mukanaan. Martti voitti sarjan M43, Markku sarjan M16 ja Marketta sarjan N14.
Seuratasolla on samaan perheseen tullut useita voittoja samasta kisasta varmaan monastikin. Kerran sellainen tapaus noteerattiin oikein Sampolehden suunnistusjutun otsikossa.
Mikähän kisa mahtoi olla kyseessä ja ketkä saivat nimensä otsikkoon?

25: Sampossa oli 6.3.1958 tämän palstan pitäjälle mieleinen otsikko: "Vartiaiset voittoisia koko rintamalla". Ratamestarikilpailussa isä-Veikko voitti yleisen sarjan, Erkki nuorten ja Anja naisten sarjan. Pari viikkoa myöhemmin lehti totesi piirikisan ratkenneen ja Pullistuksen edustajien pärjänneen mainiosti. Jos joukkuetuloksia olisi laskettu, niin seura olisi ollut toinen JKU:n jälkeen. Piirissä Veikko oli sijalla 5., Martti Helle 8. sekä Anja ja Erkki pronssilla. Mainittakoon vielä, että seuraavanakin vuonna voittajat olivat seuraportaassa samoja, mutta otsikko vaatimattomampi.
Kilpailuissa menestyjät aina noteerataan, mutta seurassa tehdään paljon talkootyötä, joka jää vähemmälle huomiolle. Monet puurtavat vuodesta toiseen jaoston erinäisissä tehtävissä.
Kuka mahtaa olla toiminut pisimpään Pullistuksen suunnistusjaoston jäsenenä ?

26: Eino Rantala on ollut suunnistusjaoston jäsen yhtäjaksoisesti 34 vuotta eli 1972-2005. Puheenjohtajanakin hän oli 1973-83.
Kuka on ollut pisimpään Pullistuksen suunnistusjaoston puheenjohtajana?

27: Veikko Vartiainen oli suunnistusjaoston puheenjohtajana 1958-59 ja 1961-71, yhteensä 13 vuotta.
Pullistuksen suunnistusjaosto perustettiin vuonna 1951.
Kuka oli ensimmäinen puheenjohtaja?

28: Suunnistusjaoston ensimmäinen puheenjohtaja (v. 1951) oli Eino Matilainen.
Suunnistuksen elinehto ovat hyvät kartat. Jo peruskarttojen (nykyisin maastokartat) tulo 1950-60 -luvuilla oli merkittävä edistysaskel.
Mutta milloin ja mistä maastosta saatiin Saarijärvelle ensimmäinen sunnistuksen erikoiskartta ?

29: Ensimmäinen erikoiskartta valmistui 1976 Kusiaismäestä, maastotyön ja puhtaaksipiirustuksen suoritti Tapani Karbin.
Pullistuksen suunnistusjaosto on järjestänyt vuosien saatossa lukuisia kansallisia ja pm-kilpailuja.
Milloin ja missä järjestettiin Saarijärvellä ensimmäiset pm-kilpailut?

30: Pullistuksen ensimmäiset arvokisat olivat pm-yökisat 17.9.1958 Linnankylällä. Osanottajia oli 51 neljässä sarjassa, kilpailunjohtaja oli Pentti Tarvainen ja ratamestari Veikko Vartiainen.
Vuonna 1959 järjestettiin pm-päiväkisat ja 1960 ensimmäiset kansalliset. Rastipäivät alkoivat 1968, jolloin Saarijärvellä oli 3. osakilpailu.
Mutta missä olivat tuolloin 2 ensimmäistä osakilpailua?

31: Vuoden 1968 Rastipäivien 2 ensimmäistä osakilpailua olivat Äänekoskella ja Karstulassa. Seuraavana vuonna Äänekosken tilalle tuli Viitasaari ja Karstulan luovuttua leikistä vuoden 1974 jälkeen on Rastipäivät järjestetty 2-päiväisinä pääsääntöisesti vuorovuosin Pullistuksen ja Viitasaaren kesken.
Pullistus on järjestänyt myöskin useita valtakunnan tason arvokilpailuja. Useimpien muistissa lienevät mm. vuoden 1997 lyhyen matkan hiihtosuunnistuksen SM-kisat.
Mutta milloin ja missä Pullistus järjesti ensimmäiset SM-kisat suunnistuksessa?

32: Pullistus järjesti 27.5.1965 Lannevedellä ikämiesten ja nuorten SM-viestit. Kilpailunjohtajana toimi Kosti Kotikoski ja ratamestareina Martti Havusela ja Veikko Vartiainen.
Ensimmäisillä Sisä-Suomen Rastipäivillä 1968 Saarijärven osakilpailussa suunnisti eräässä sarjassa kaksi nykyisen suunnistusjaostomme jäsentä.
Ketkä mahtoivat olla, missä sarjassa ja miten menestyivät?

33: Rastipäivien 1968 kotikisamme M12-sarjassa Ilpo Liimatainen sijoittui 2,8 km:n matkalla kolmanneksi ajalla 30.27 ja Markku Helle ajallaan 34.31 kuudenneksi.
Suunnistaja-lehdestä ilmestyy tänä vuonna 60. vuosikerta. Ensimmäinen numero ilmestyi 5.8.1946. Lehdessä julkaistiin aikoinaan tilaajien määrä paikkakunnittain.
Kuinka monta lehteä kutakin numeroa posti toi Saarijärvelle v. 1952?

34: Vuonna 1952 oli Suunnistajan levikkiluettelossa yksi osoite Saarijärvelle. Siitä ei ole toistaiseksi tarkempaa tietoa, mutta todennäköisesti tilaja oli Aarno Tavaila tai sitten lehti tuli Pullistuksen toimistoon. Vuodesta 1951 mainittiin, että "Suunnistajan asiamiestä Saarijärven Pullistuksella ei ole, mutta Saarijärvelle on kaksi osoitetta".
Yksi Suomen vanhimmista ja maineikkaimmista viestisuunnistuskilpailuista, Keski-Suomen viesti, herätettiin toissa vuonna henkiin 27 vuoden hiljaiselon jälkeen. Pullistus sijoittui tänä vuonna miesten kilpailussa 23:nneksi, mutta tämä ei ole suinkaan seuran huonoin sijoitus, sillä avauskilpailussa 1961 Petäjävedellä Pullistus oli 24.
Mutta mikä on Pullistuksen paras sijoitus Keski-Suomen viestissä?

35: Pullistus voitti Keski-Suomen viestin vuonna 1971 Petäjävedellä joukkueella Tapani Karbin, Vilho Pollari, Paavo Kinnunen, Markku Oksanen ja Pekka Pökälä.
Vuosina 1961-1977 kilpailtiin myös Keski-Suomen hiihtosuunnistusviestissä. Pullistus on voittanut tämänkin kilpailun kerran.
Milloin tämä tapahtui ja millä joukkueella?

36: Pullistus voitti Keski-Suomen hiihtosuunnistusviestin vuonna 1973 Vihtavuoressa joukkueella Aaro Oksanen, Paavo Moisio, Tapani Karbin ja Vilho Pollari.
Sekä Keski-Suomen kesä- että hiihtosuunnistusviesti kilpailtiin 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa yöllä. Pullistus järjesti kesäviestin vuonna 1967 ja hiihtosuunnistusviestin vuosina 1964 ja 1970. Vuonna 1970 hiihdettiin pääsisäisyönä Pajupurolla.
Kuinka monta kilometriä latu-uraa olivat ratamestarit tuolloin tehneet kilpailijoita varten?

37: Keski-Suomen hiihtosuunnistusviestissä 1970 Pajupurolla ei tehty yhtään kilometriä latu-uraa, sillä kilpailijat hiihtivät pimeässä umpihangessa sekä teitä pitkin.
Jos Keski-Suomen viesteistä tehtäisiin maratontaulukko siten, että kunkin kilpailun kymmenelle parhaalle seuralle annettaisiin pisteitä 10:stä 1:een,
mikä olisi Pullistuksen sijoitus tällä hetkellä kesä- ja hiihtoviestin taulukoissa?

38: Pullistus on molempien Keski-Suomen viestien maratontaulukossa ykkösenä. Kesäviestissä kolmen kärki on: Pullistus 63 p, Tampereen Pyrintö 59 p ja Eräpirkat 50 p. Hiihtoviestissä vastaavasti: Pullistus 78 p, Asikkalan Raikas 73 p ja Keravan Urheilijat 57 p.
Cup-suunnistuksessa kilpailtiin valtakunnallisessa loppuottelussa alkaen vuodesta 1957. Miehet selvisivät finaaliin ensimmäisen kerran vuonna 1970.
Mikä oli miesten sijoitus tuolloin?

39: Pullistus oli miesten cup-finaalissa vuonna 1970 Kauhavalla neljäntenä.
Tämä on myös miesten paras sijoitus valtakunnan cup-finaalissa.
Mikä on Pullistuksen naisten paras sijoitus cup-finaalissa?

40: Pullistuksen naiset ovat voittaneet valtakunnan cupin peräti 3 kertaa eli vuosina 1970, 1972 ja 1974. Joukkueessa suunnistivat Vappu ja Sirkka Ketola, Sinikka Viinikainen ja Irja Oksanen (paitsi vuonna 1974 Ritva Hiekkala).
Milloin Pullistus järjesti ensimmäiset suunnistuskilpailut Saarijärvellä?

41: Tästä ei ole varmaa tietoa, mutta ensimmäinen kilpailu, josta on julkaistu tulokset Sampossa, suunnistettiin 20.10.1946 vanhan ampumaradan (nykyisen Kusiaismäen hiihtokeskuksen) maastossa. Saman vuoden marraskuussa pidettiin samassa maastossa vielä toisetkin kilpailut.
Alkuvuosina harjoituskilpailut järjestettiin sunnuntaisin.
Milloin Pullistus järjesti ensimmäiset torstairastit?

42: Ensimmäiset torstaina suunnistetut kilpailut pidettiin tiettävästi Kansakoulunmäellä 21.5.1959, jolloin ns. kansakoulusuunnistuksen ratamestarina toimi Veikko Vartiainen. Samana kesänä pidettiin vielä ainakin kahdet harjoituskilpailut torstaina. Varsinaisesti torstai vakiintui pääasialliseksi kilpailupäiväksi kesällä 1961. Ns. sarjakilpailut aloitettiin jo vuotta aiemmin.
Ensimmäiset Pullistuksen piirikunnalliset, joista on tulokset tallessa, suunnistettiin Lehtolassa 11.5.1962. Tämän kilpailun yhteydessä suunnistettiin myös seuraottelu, osanottajia oli kaikkiaan 121.
Mutta mikä on Pullistuksen piirikunnallisten osanottoennätys?

43: Piirikunnallisten osanottoennätys tehtiin 21.5.1974, jolloin Aulis Nurmiston järjestämiin koululaissuunnistuksiin osallistui 277 nuorta.
Piirikunnalliset kilpailut olivat takavuosina tärkeät valtakunnallisen seuraluokittelun kannalta. Luokittelussa huomioitiin mm. SM- ja pm-menestys, kansallisissa ja piirikunnallisissa luokitellut suunnistajat sekä ratamestari- ja valmennustoiminta.
Mikä oli Pullistuksen paras sijoitus seuraluokittelussa?

44: Pullistus oli Suomen 3. paras suunnistusseura luokittelupisteissä vuosina 1970-74.
Vuonna 1975 Pullistus luopui piirikunnallisista koululaissuunnistuksista ja sijoitus tippui.
Mikäli huomioidaan vain SM-pisteet, mikä on Pullistuksen paras sijoitus?

45: Pullistus oli Suomen 3. paras suunnistusseura SM-pisteissä vuonna 1973.
Viime vuosina on sanomalehtien kiinnostus suunnistusjuttuihin lopahtanut. Keskisuomalainenkaan ei ole julkaissut alueensa kisoista edes tiivistettyä tuloslistaa, Hesarista puhumattakaan. Tallessa on kuitenkin menneiltä vuosilta leike, jossa Helsingin Sanomien lyhyessä kisauutisessa mainitaan kahden nykyisen Pullistuksen suunnistajan sijoitukset.
Keitä mahtavat olla ja mistä kisasta on kysymys?

46: Hesarissa oli 16.6.1991 tuloksia Keiteleen kansallisista Nilakka-rasteista kolmetoista riviä. Pääsarjojen osalta mainittiin kolme parasta ja nuorten sarjoissa voittajat: M-20, 9,6 km 1) Tero Vesisenaho LohimR 1.02.19; N-20 5,6 km 1) Venla Vartiainen SaarijP 56.58.
Milloin Pullistus on voittanut viimeksi Keski-Suomen piirinmestaruuskilpailujen mitaleista lasketun pm-pistetilaston?

47: Pullistus oli Keski-Suomen ykkösseura pm-pisteissä viimeksi vuosina 1987 ja 1988. Vuonna 1989 tapahtuneet Jyväskylän seurojen yhdistymisen jälkeen ei piirin ykköspallille ole ollut asiaa.
Vuonna 1969 Pullistus sai 34 pm-mitalia, joista vain 5 oli piirinmestaruuksia. Näistä ainoastaan yksi ei ollut yleisen sarjan mestaruus.
Kuka oli tämän mestaruuden tuonut suunnistaja?

48: Sinikka Viinikainen voitti latumestaruuden 1969 sarjassa N18.
Pullistus on ainakin kerran saanut vähintään yhden mitalin saman pm-kilpailun jokaisesta sarjasta.
Milloin ja missä suunnistusmuodossa tämä tapahtui?

49: Vuoden 1972 hiihtosuunnistusviestissä tuli kahdeksasta sarjasta kuudessa Pullistukselle mestaruus, yhdessä hopea ja yhdessä pronssi, siis joka sarjassa mitali! Mestaruudet tulivat sarjoissa M, M43, M20, M16, N, N18, hopea sarjassa M35 ja pronssia sarjassa M50. Lisäksi naisten II-joukkue oli pronssilla.
Vuonna 1972 koettiin myöskin sellainen harvinaisuus, että Pullistus sai yhden sarjan pm-kilpailussa viitoisvoiton.
Missä lajissa ja sarjassa tämä tapahtui?

50: Vuoden 1972 latukisan sarjassa N12 Pullistus sai viitoisvoiton: 1) Ilona Hakasalo, 2) Soili Valonen, 3) Satu Lahti, 4) Riitta Lehtovaara, 5) Riitta Riihinen.
Yksi pullistukselainen on kerran voittanut kaikki tarjolla olleet piirinmestaruudet.
Kuka hän on ja milloin tämä tapahtui?

51: Paavo Moisio voitti vuonna 1987 kultaa kaikissa 8 järjestetyssä pm-suunnistuksessa.
Sirkka Ketola voitti myös vuosina 1986 ja 1989 7 mestaruutta pm-kisoissa, mutta kotikisat estivät täydellisen sarjan syntymisen. Vuonna 2004 Sirkka voitti peräti 9 kultaa (pikakisat lisättiin ohjelmaan 1990-luvulla), mutta Pullistuksen järjestämät pitkän matkan kilpailut jäivät luonnollisesti väliin.
Kenellä pullistukselaisella on eniten henkilökohtaisia pm-mitaleja samalta vuodelta?

52: Anja Tiainen sai mitalin jokaisesta 7 henkilökohtaisesta pm-kilpailusta vuonna 2003.
Minä vuonna Pullistuksen naiset olivat ylivoimaisimmillaan pm-kisojen pääsarjassa?

53: Pullistuksen naiset Sirkka ja Vappu Ketola ja Sinikka Viinikainen voittivat kaikki 7 tarjolla ollutta naisten piirinmestaruutta vuonna 1975. Leuhulla järjestettyyn pm-hiihtosuunnistukseen he eivät voineet osallistua.
Minä vuonna Pullistuksen miehet ovat voittaneet eniten pm-kisojen yleisen sarjan henkilökohtaisia mestaruuksia?

54: Vuonna 1971 Pullistukselle tuli 4 miesten sarjan piirinmestaruutta: Pekka Pökälä voitti päiväkisan ja pitkät matkat, Paavo Kinnunen yökisan ja Vilho Pollari hiihtosuunnistuksen. Ainoastaan latukisan kultamitali lipsahti muualle.
Kuka pullistukselainen ja milloin on voittanut toistaiseksi viimeisen mitalin miesten pääsarjan pm-päiväkisassa?

55: Markku Helle oli pm-päiväkisan hopealla vuonna 1981.
Kuka ja milloin on voittanut toistaiseksi viimeisen Pullistuksen pm-mitalin naisten pääsarjassa kaikki lajit huomioiden?

56: Vappu Hyvärinen sai pm-yösuunnistuksen naisten sarjassa pronssia vuonna 1984.
Mikä seura on voittanut eniten Keski-Suomen piirinmestaruuksia suunnistuksessa?

57: Pullistuksella on eniten (913) piirinmestaruuksia (tilanne 26.3.2006), JRV:llä on noin 20 ja Suunta-Jyväskylällä (mukaan lukien S-941 ja S-101) noin 200 mestaruutta vähemmän.
Minä vuonna Pullistus sai ensimmäisen kerran eniten piirimestaruuksia?

58: Vuonna 1960 Pullistus oli pm-tilaston ykkönen 8 mestaruudella, Petäjäveden Petäjäiset toinen kuudella ja Jyväskylän Kenttä-Urheilijat kolmas viidellä mestaruudella.
Minä vuonna Pullistus siirtyi kaikkien aikojen mestaruustilaston kärkeen?

59: Pullistus siirtyi mestaruustilaston kärkeen vuonna 1971, jolloin se rohmusi 27 mestaruutta ja ohitti kokonaismäärällään 161 siihen asti johtaneen JKU:n kuudella mestaruudella. Minä vuonna Pullistus saavutti 500. suunnistuksen piirinmestaruutensa?

60: Puoli tonnia mestaruuksia meni rikki partiokisassa 1990. Historiallisen 500. Pullistuksen piirinmestaruuden toivat ketkäpä muutkaan kuin Sirkka, Vappu ja Sinikka sarjassa D35.
Jos nykyinen noin 30 mestaruuden vuosivauhti jatkuu, tuhannes mestaruus tullee talvella 2009. Huomattakoon että kilpailulajien ja -sarjojen lisäys on johtanut siihen, että pm-suunnistuksissa on nykyään tarjolla noin 240 mestaruutta vuosittain, kun 1980-luvun alussa niitä oli puolet vähemmän.
Minä vuonna Pullistus on viimeksi jäänyt kokonaan ilman piirinmestaruuta?

61: Vuonna 1956 Pullistus ei saanut yhtään pm-mitalia eli mestaruusputki on kestänyt tasan 50 vuotta.
Myös Viitasaaren Suunta/Viesti on saanut vuosittain vähintään yhden mestaruuden vuodesta 1957 alkaen. Kolmanneksi pisin mestaruusputki on Keuruun Kisailijoilla, vuodesta 1963 alkaen.
Mikä on Pullistuksen huonoin sijoitus pm-tilastossa viimeisen 50 vuoden aikana?

62: Pullistus oli pm-pistetilaston viides vuonna 1983, jolloin edellä olivat sekä KeuKi, KenSu, JKT että JRV.
Kultamitalien määrässä Pullistus oli peräti 7. vuosina 1959 ja 1969, mutta tuolloinkin kokonaispisteet riittivät todennäköisesti viiden parhaan joukkoon.
Mikä on Pullistuksen suurin mitalisaalis yksittäisessä pm-kilpailussa?

63: Vuoden 2004 latukisassa Pullistus sai peräti 17 mitalia: 9 kultaa, 6 hopeaa ja 2 pronssia.
Latusuunnistuksessa Pullistus on kahminut jo 174 piirinmestaruutta kilpailun 45 elinvuoden aikana.
Onko Pullistus jäänyt koskaan latukisassa ilman mestaruutta?

64: Pullistus jäi latukisassa ilman mestaruutta vuonna 1966, jolloin siinä tuli vain 3 hopeaa ja 3 pronssia.
Onko Pullistukselle tullut vähintään yksi mestaruus joka vuosi jossain pm-suunnistuksen lajissa?

65: Sekä pm-pikamatkalla (kilpailtu vuodesta 1990 alkaen) ja hisupikamatkalla (vuodesta 1996) on Pullistus saanut vähintään yhden mestaruuden joka kisassa.
Kuinka monta mestaruutta ja missä lajissa on Pullistuksen paras saavutus henkilökohtaisissa kesäsuunnistuksissa?

66: Pullistus sai 6 piirinmestaruutta pitkiltä matkoilta sekä 2002 että 2006.
Vuoden 1960 päiväsuunnistuksessa Pullistus sai 7 mestaruutta, mutta näistä 2 tuli joukkuekilpailuista.
Milloin Pullistus osallistui ensimmäisen kerran Tiomila-viestiin?

67: Pullistus osallistui Tiomila-viestiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, jolloin sijoitus oli 246/335, maaliin pääsi 252 joukkuetta.
Seuraavana vuonnakin oli tarkoitus lähteä, mutta matka kaatui ilmeisesti seuran krooniseen rahapulaan. Seuraavaan yritykseen vierähtikin sitten yli 20 vuotta.
Mikä on Pullistuksen paras sijoitus Tiomilassa?

68: Pullistuksen paras sijoitus Tiomilassa lienee 134. vuodelta 1999.
Kenellä Pullistuksen suunnistajalla on hallussaan paras vaihtosijoitus Tiomilassa?

69: Aaro Oksanen oli Tiomilan 1970 avausosuuden 16. vain 10 sekuntia kärjestä.
Kenellä pullistukselaisista on hallussaan paras henkilökohtainen osuussijoitus Tiomilassa?

70: Vuonna 1998 Antti Savonen oli Tiomilan 5. osuuden nopein.
Erilaisia suunnistuksen rankilistoja on julkaistu Suunnistajassa jo 1960-luvulta alkaen. Vuonna 1967 rovaniemeläinen Ensio Salomaa kävi läpi vuoden kansalliset kaikissa sarjoissa ja pisteytti nämä kilpailun koon perusteella. Kultakin kilpailijalta huomioitiin loppupisteissä kesän 6 parasta suoritusta.
Kuka Pullistuksen suunnistaja sijoittui tällä ’rankilistalla’ korkeimmalle?

71: Vuoden 1967 Suomen suunnistustilastossa Ilpo Liimatainen oli 8. sarjassa M12.
Suunnistusliiton virallisia rankilistoja ruvettiin julkaisemaan vuonna 1974.
Mikä on paras pullistukselaisen sijoitus valtakunnan rankilla yleisissä sarjoissa?

72: Vappu Ketola oli vuoden 1975 rankilistan 4., Sirkka Ketola oli saman listan 6.
Mikä on Pullistuksen miesten pääsarjan paras sijoitus valtakunnan rankilistalla?

73: Petri Moisio oli hiiihtosuunnistusrankissa sijalla 53. vuonna 2003.
Mikä on Pullistuksen miesten pääsarjan paras sijoitus valtakunnan rankilistalla kesäsuunnistuksessa?

74: Markku Helle oli vuoden 1981 miesten rankilistan 56.
Piirirankeja on julkaistu jo 1960-luvun alkupuolelta lähtien.
Kuka Pullistuksen suunnistaja oli piirirankin yleisissä sarjoissa korkeimmalla vuonna 1964?

75: Anja Vartiainen (nyk. Tiainen) oli naisten piirirankin 4. vuonna 1964.
Irja Ketola (nyk. Oksanen) oli saman listan 7. ja Annikki Tarvainen 8. Miesten puolella Vilho Pollari oli 10.
Ketkä kaksi Pullistuksen suunnistajaa ovat olleet piirirankin ykkösiä miesten yleisessä sarjassa?

76: Markku Oksanen voitti piirirankin 1969 ja 1970 sekä Pekka Pökälä vuonna 1971.
Kuka Pullistuksen naissuunnistaja voitti ensimmäisenä piirirankin?

77: Vappu Ketola voitti naisten piirirankin vuonna 1975 kuten myös 1978. Sirkka Ketola oli piirin ykkönen ainakin vuonna 1977.
Minä vuonna Pullistus saavutti ensimmäistä kertaa valioluokan suunnistuksen seuraluokittelussa?

78: Pullistus nousi valioluokkaan vuonna 1962 ja pysyi siinä aina vuoteen 1982 asti, jolloin luokkarajoja kiristettiin.
Kuka ja milloin oli Pullistuksen ensimmäisen suurmestari suunnistuksessa?

79: Toivo Hiekkalasta tuli suunnistuksen suurmestari vuonna 1964 kolmannella mestariluokan suorituksellaan sijoituttuaan SM-yökisassa neljänneksi.
Pullistuksen historiassa on kolme sisarusparia saavuttanut suunnistuksessa mestariluokan. Ketkä?

80: Toivo (1960) ja Aatto (1972) Hiekkala, Sirkka ja Vappu Ketola (1973) sekä Markku (1969) ja Aaro (1986) Oksanen ovat suunnistuksen mestariluokan sisaruksia.
Onko Pullistuksessa ketään toisen polven mestari/valioluokan suunnistajaa?

81: Martti Helle saavutti mestariluokan vuonna 1970 ja poikansa Markku nuorissa vastaavan valioluokan vuonna 1975.
Kuka ja milloin oli Pullistuksen ensimmäinen rekisteröity ratamestari?

82: Veikko Viitanen oli tiettävästi Pullistuksen ensimmäinen III-luokan ratamestari vuonna 1948.
Kuka ja milloin oli Pullistuksen ensimmäinen II-luokan ratamestari?

83: Veikko Vartiainen sai II-luokan ratamestarikortin vuonna 1960.
Kuka ja milloin oli Pullistuksen ensimmäinen I-luokan ratamestari?

84: Martti Havusela oli Pullistuksen ensimmäinen I-luokan ratamestari vuonna 1961.
Kuka on Pullistuksen kaikkien aikojen nuorin I-luokan ratamestari?

85: Eero Vartiaisesta tuli I-luokan ratamestari 25-vuotiaana 1988.
Kuinka monta I-luokan ratamestaria Pullistuksella on enimmillään ollut?

86: Pullistuksella on nyt 8 I-luokan ratamestaria, mikä on seuran ennätys.
Kuinka monella seuralla Suomessa on enemmän I-luokan ratamestareita kuin Pullistuksella?

87: Vain Vakka-Rastilla on Suomessa tällä hetkellä enemmän (9) voimassa olevia rekisteröityjä I-luokan ratamestarikortteja kuin SaPu:lla (8).
Kuka on kaikkien aikojen nuorin Pullistuksen suunnistusjaoston jäsen?

88: Minna Truhponen oli 14-vuotias tullessaan jaoston jäseneksi vuoden 2003 alussa.
Kuka on Pullistuksen suunnistusjaoston kaikkien aikojen vanhin jäsen?

89: Veikko Vartiainen oli 71-vuotias lopettaessaan toiminnan Pullistuksen suunnistusjaostossa vuonna 1975.
Mikä on Saarijärvellä järjestettyjen Sisä-Suomen rastipäivien osanottoennätys?

90: Hirvaanmäellä 1978 oli ensimmäisenä päivänä 629 lähtijää. Rastipäivien kaikkien aikojen osanottoennätys tehtiin seuraavana vuonna Sumiaisissa, jolloin lauantain kilpailussa oli 654 lähtijää.
Mikä on kaikkien Saarijärvellä järjestettyjen suunnistuskilpailujen osanottoennätys?

91: Testikilpailussa Lannevedellä 1993 oli 1231 osanottajaa.
Minä vuonna Pullistuksen kuntorasteilla on ollut eniten osanottajia?

92: Vuonna 1997 kävi Pullistuksen järjestämissä 26 harjoituskilpailussa yhteensä 1803 suunnistajaa.
Vuoden 2007 Rastipäivät järjestetään Tiilikan maastossa. Milloin Tiilikassa on viimeksi suunnistettu?

93: Edellisen kerran Tiilikassa suunnistettiin tiettävästi noin 30 vuotta sitten eli toukokuussa 1977 Kalle Reipsaaren järjestämissä piirikunnallisissa.
Mikä on kaukaisin piste Saarijärven kirkolta katsottuna, missä Pullistus on järjestänyt kansalliset suunnistuskilpailut?

94: Kesäkuussa 1979 Pullistus järjesti kansalliset Äänemäessä pääosin Äänekosken seudulla asustavien suunnistajiensa voimin. Kilpailunjohtajana oli Vilho Pollari, ratamestarina Pentti Närhi ja kartan oli piirtänyt Raimo Hernesmaa.
Mikä on pinta-alaltaan suurin Pullistuksen teettämä suunnistuskartta?

95: Raimo Hernesmaan ja Tapani Karbinin Lanneveden rastipäiville 1992 tekemä kartta oli noin 24 km2. Lehtola-Lintupohjan kartta vuodelta 1980 on lähes saman kokoinen.
Mikä on ollut tasoltaan kovin Saarijärvellä koskaan järjestetty suunnistuskilpailu?

96: Pullistus järjesti Sveitsin EM-kisojen katsastuskisat kesäkuussa 1964 Hännilän koululla. Katsastukseen osallistuivat lähes kaikki Suomen parhaat suunnistajat. Kahden vuoden kuluttua EM-kilpailut laajenivat MM-kisoiksi, joista ensimmäiset järjestettiin Fiskarsissa 1966.
Mikä on Pullistuksen paras sijoitus SM-viestin miesten pääsarjassa?

97: Pullistus oli miesten SM-viestin neljäs vuonna 1972 joukkueella Jouko Iivanainen, Tapani Karbin, Vilho Pollari ja Paavo Kinnunen.
Kenellä Pullistuksen miessuunnistajalla on paras sijoitus SM-hiihtosuunnistuksessa?

98: Vilho Pollari oli miesten yleisen sarjan seitsemäs SM-hiihtosuunnistuksessa 1971.
Kenellä Pullistuksen miessuunnistajalla on paras sijoitus SM-yökisassa?

99: Risto Oksanen oli miesten SM-yökisan 16. vuonna 1982.
Kenellä Pullistuksen miessuunnistajalla on paras sijoitus ylipitkien matkan kilpailussa?

100: Markku Oksanen oli miesten SM-pitkän neljäs vuonna 1969. Pullistuksen kasvatti Markku jätti seuran vuoden 1971 jälkeen ja edusti JRV:ja 1972-73. Seuraavat kaksi vuotta hän edusti Hankaa, minkä jälkeen palasi Pullistukseen 1976. Vuonna 1979 hän muutti jälleen JRV:ihin.
Kuka Pullistukselainen on edelleen hallitseva Keski-Suomen Rastimailin mestari?

101: Eero Vartiainen voitti Keski-Suomen Rastimailin Tikkakoskella kesällä 1989. Tämän jälkeen kilpailua ei enää järjestetty, vaan pm-kisojen ohjelmaan lisättiin pikamatkan kilpailu (nykyään keskimatka).